Hirvi vai ei? Noin 100 kilometriä sykslokrossi-seikkailua

Pääosin tämä reitti perustuu toteutuneeseen lenkkiin (22.10.2016), pienin muutoksin.

Tuohisuontieltä jatketaan nimittäin suoraan Ali-Veckoskentielle, Kiviportintien sijaan, sillä Kiviportintien länsipäässä on piha-alue, jonka kiertäminen lienee hankalaa (vaan eipä päästy kokeilemaan, kun talon emäntä kutsui jatkamaan ajoa Kiviportintielle pihanurmikon läpi – tätä itäuusimaalaista vieraanvaraisuutta ei pidä kuitenkaan ottaa annettuna).

Kilpilahdentieltä, kohdasta 62,2 km suunnistetaan metsän läpi 400 metrin matka mäen päälle pitkin polkua, joka on vain osittain ajokelpoinen, eikä näy kartoilla. Polku lähtee pienestä "liittymästä" tai yhden henkilöauoton mentävästä "parkkipaikasta" (myöskään "levike" ei ole oikea sana) ja päätyy mäen päälle Isonlaitumentien (Storbetesvägen) itäpäähän.

Västerskogissa käännytään ennen Juhlamenot-majoitusyrityksen pihapiiriä polulle, joka ei näy OSM-kartassa, mutta maastokartassa näkyy. Tuolle polulle tai oikeastaan metsätielle pääsee Versterängintieltä kääntymällä suurin piirtein Juhlamenot-kyltin kohdalta porttikivien välistä uralle, joka näyttää pihatieltä, mutta johtaa nätisti ja suurempia häiriöitä aiheuttamatta Vesterbackantielle.

Östersundomin kartanolla on otettava huomioon mahdolliset ratsukot (joita varoitetaan juttelemalla rauhallisesti ennen niin ikään rauhallista ohitusta – perussääntö, joka pyöräilijän täytyy sisäistää). Kaiken kaikkiaankin on syytä käyttäytyä huomaavaisesti reitin varrella.

Reitti sisältää muutaman melko vaativan maasto-osuuden, joten mikään pelkkä "hiekkateitä ja helppoja polkuja" sisältävä gravel grinding -tyyppinen reitti tämä ei ole. Paikoin joutuu jalkautumaankin. Mutta kyllä tämä menettelee yhdistettynä pyörä- ja patikkaretkenäkin.

Jahtiaikaan ei sitten kannata millään tavalla muistuttaa hirveä. Punaisesta, oranssista tai muuten hyvin näkyvästä vaateparresta ei liene ainakaan haittaa.