Saariselkä MTB Stages: Stage 3 to Rautulampi

Kolmannen etapin reitille olemme koonneet kaikki Urho Kekkosen kansallispuiston perusosan helmet. Reitin varrelta löytyy Niilanpään poroerotusaita, Raututuntureilta Sokostille aukeava maisema, tuntureiden sylissä sijaitseva kirkasvetinen Rautulampi, Kiilopään raastava nousu ja Rumakuru. Yli puolet reitistä on kansallispuiston puolella.

Kohti Kiilopäätä

Viimeisenä päivänä lähdetään heti startista etelää kohti. Etuauto saattaa osallistujat pois kylältä ja ensimmäiset 4km taitetaan edellisiltä vuosilta tuttua latupohjaa, jonka jälkeen kurvataan Ruijanpolulle. On se jännä miten sama polku on sitten ihan täysin erilainen toiseen suuntaan ajaessa! Kaikki ne vauhdikkaat pikku alamäet on etelän suuntaan ajaessa tiukkoja pikku kinkamia, joiden ajaminen vaatii väsyneiltä jaloilta lähes ylitsepääsemättömiä ponnisteluja. Tällä osuudella ylitetään myös Kiilopääntie, jossa on mahdollista järjestää omaa huoltoa. Kiilopääntien ylityksen jälkeen reitti siirtyy Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Kiiloselän ylityksen jälkeen reitti kurvaa pois Ruijanpolulta perjantailta tutulle kärrytielle kohti Niilanpäätä. Niilanpään poroeruspaikalla on järjestäjän huolto. Seuraavaa huoltomahdollisuus on vasta paluumatkalla Kiilopäällä, joten tankkaus kannattaa hoitaa Niilanpäällä. Tunturiin

Niilanpäältä reitti suuntaa avotunturiin. Raututuntureilla edetään leveää, mutta kivikkoista uraa kohti Rautulampea. Reitti on eroosion vuoksi leveä, eikä me haluta leventää reittiä entisestään, joten ajathan reitin kuluneella osalla. Niin ja muistathan mitä siitä roskaamisesta on puhuttu… 🙂

Raututuntureilta kansallispuiston suuntaan avautuu ehkä Saariselän hienoimmat maisemat. Kirkkaalla säällä horisontissa erottuu muun muassa UK-kansallispuiston korkein tunturi Sokosti, ja kaukaisimmat huiput ovat Venäjän puolella rajaa. Vaikka maisemat on hienot, kannattaa katse pitää etenkin alamäissä maastossa, sillä avontunturista löytyy kivi poikinensa. Rengasvalinnassa kannattaakin painottaa kestävyyttä painon sijaan. Rautulammelta pohjoiseen

Kirkasvetisen Rautulammen ohitettuaan reitti jatkaa laakson pohjaa pitkin kohti Kiilopäätä. Laakson pohjalla kulkeva hiekkopohjainen polku mutkittelee pienten lampien ja purojen rannoilla. Raututuntureiden kiikkumisen jälkeen polku rullailee mukavasti loivaa alamäkeä kohti Luulampia. Huomaathan että laaksoissa on katvealueita, joissa ei ole kännykkäkuuluvuutta. Tämä kannattaa ottaa huomioon etapille valmistautumisessa.

Kun polku tulee Luulammen ja Kiilopään väliselle latupohjalle, reitti kurvaa vasemmalle kohti Kiilopään nousua. Kuten niin monesti aiemminkin Saariselällä, latupohja on harhaanjohtava nimitys. Alussa ura on leveähkö kärrytie, mutta mitä ylemmäs tunturiin kiikutaan, sitä kapeammaksi polku muuttuu. Avotunturissa edetään hienoa mutkittelevaa single-trackia. Tässä vaiheessa etappikisaa nousu saattaa jo alkaa tuntua melko pitkältä ja jyrkältä. Rumakuru

Kiilopäällä on toinen järjestäjän huoltopiste ja erinomainen mahdollisuus omaan huoltoon. Kiilopäältä otetaan suunnaksi Rumakuru, ja sinne edetään kapeaa hiekkapohjaista reittiä lähes koko matkan avotunturissa. Matkalla Rumakuruun vastaan tulee myös muutama kivikkoisempi paikka, joten vielä kannattaa olla tarkkana. Rumakurun tuvalta jatketaa nopeaa hiekkatietä kohti Saariselkää, ja ”neljän ladun risteyksessä” reitti yhtyy aiemmilta päiviltä tutulle loppureitille.

On se jännä juttu, miten Iisakkipää on parissa päivässä jyrkentynyt näin kovasti.. 🙂

Hissien ala-asemalta voi laittaa viimeisetkin voimanrippeet peliin – maali on jo lähellä!

Onneksi olkoon! Olet selviytynyt haasteesta!